Florettimiekkailu

Floretti on alkujaan syntynyt kaksintaistelumiekan harjoitteluaseeksi jolla miekkailijat oppivat miekkailutekniikan ja -periaatteet. Tämä harjoitusaseen luonne kuvastuu myös florettimiekkailun urheilusäännöissä.

Floretti


Kolme erilaista florettia, italialainen (ylin), ranskalainen ja ortopedinen

Floretti on 500g painava pistomiekka, joka koostuu kärjestä, terästä, väistimestä, väistintyynystä, kahvasta ja nupista. Erilaisia mahdollisia kahvoja on kolme, ranskalainen eli suora kahva, italialainen eli väistintangolla varustettu suora kahva ja ortopedinen kahva, joka puolestaan on 1900-luvun keksintöjä.

Miekkailijan varusteisiin kuuluvat takki, housut, kypärä, kainaloa suojaava aluliivi, hanska, sukat, kengät sekä takin päällä pidettävä niinsanottu sähköliivi, joka rekisteröi miekkailijaan tulleet osumat.


Miekkailijan varustus

Miekkailu

Miekkailun perustavoite on osua tulematta osutuksi. Miekkailussa nopeus, tekniikka ja taktiikka ovat ottelijan määräävät ominaisuudet, joskin otteleminen vaatii myös miekkailijan kunnolta ja fyysiseltä suorituskyvyltä paljon. Miekkailu on kuitenkin ensisijaisesti tekniikka- eikä voimalaji.

Florettimiekkailussa pätevänä osuma-alueena on keho, muu osa ruumiista on epäpätevää osuma-aluetta. Tämä rajaus johtuu floretin luonteesta harjoitteluaseena.


Pätevä osuma-alue merkitty punaisella

Pätevälle osuma-alueelle osuneesta pistosta voi saada pisteen, epäpätevälle osuneesta taas ei. Merkitsijälaite rekisteröi osumat näyttämällä valoa sen miekkailijan puolella joka osui: valkoinen tai keltainen valo kertoo epäpätevästä osumasta, vihreä tai punainen valo taas pätevästä osumasta


Merkitsijälaite

Miekkailuottelu

Yksilökilpailussa miekkailuotteluja on kahden mittaisia:

Mikäli ottelu on tasan ajan loppuessa, käydään kummankin mittaisissa otteluissa minuutin jatkoaika, ensimmäisen osuman määrätessä voittajan.

Joukkueottelu

Joukkueotteluissa kaksi kolmihenkistä joukkuetta ottelee 45 pistoon. Jokainen joukkueen jäsen ottelee yhden kolmiminuuttisen erän jokaista vastustajajoukkueen jäsentä vastaan. Pisteet siirtyvät viestinä ottelusta toiseen, eli jos ensimmäinen ottelu päättyy tilanteessa 5-3, toinen ottelu alkaa ko. tilanteesta.

Yksilökilpailut

Yksilökilpailuissa otellaan normaalisti yksi alkueräkierros jonka tulosten perusteella ottelijat järjestetään uloslyöntitaulukkoon. Normaaliin tapaan jokaisella uloslyöntikierroksella puolet miekkailijoista tippuu puolen jatkaessa seuraavalle kierrokselle. Yksilökilpailuissa ei otella kolmannesta sijasta vaan pronssisijoja on kaksi. Ainoastaan Olympialaisissa otellaan pronssisijasta yksilökilpailussa.

Taistelusopimukset

Vain toisen miekkailijan osuessa vastustajaansa, on tilanne selvä: jos osuma osui pätevälle osuma-alueelle, saa osuman suorittanut miekkailija pisteen. Jos molemmat miekkailijat osuvat suunnilleen yhtäaikaa (0,3 sekunnin kuluessa toisistaan), syttyy molemmilla miekkailijoilla valo.


Tuplaosuma eli ns. "kahden lesken pisto"

Saavatko tällöin molemmat pisteen?

Eivät saa. Harjoitteluaseena florettimiekkailu on läheisessä suhteessa miekkailuteoriaan, ja molempien miekkailijoiden osuessa, miekkailuteorian nojalla voidaan sanoa toisen miekkailijan tehneen virheen, eli itsetuhoisen liikkeen. Tämä miekkailija siis toisinsanottuna aiheutti sen että molemmat osuivat. Tuomarin tehtävänä on eritellä miekkailijoille kumpi teki virheen ja kumman miekkailijan osuman katsotaan oleva etuoikeutettu.

Asiaa valaisevat seuraavat kaksi esimerkkiä


Oikeanpuoleinen miekkailija aloittamassa hyökkäyksen

Yllä olevassa kuvassa oikealla oleva miekkailija on hyökkäämässä vasemmalla olevan kimppuun. Jos vasemmalla oleva miekkailija ojentaa kätensä ja suorittaa näin vastahyökkäyksen, on hän syypää siihen että molemmat osuvat. Vastustajan jo uhatessa häntä, hänen olisi pitänyt ensin suojautua vastustajan pistolta ennenkuin yrittää pistää vastustajaansa. Terävillä miekoilla ei voi ottaa osumaa antaakseen osuman niinkuin esimerkiksi nyrkkeilyssä, ja tämä kuvastuu myös harjoitteluaseen eli floretin säännöissä.


Vasemmanpuoleinen miekkailija on suorittanut väistön. Miekkojen terät on väritetty selvyyden vuoksi - huomaa että hyökkääjän miekka osoittaa väistön jälkeen sivulle

Nyt vasemmalla oleva miekkailija on väistänyt oikella olevan hyökkäyksen ja hankkinut itselleen otollisen aseman pistää vastustajaa (ks. kuva alla). Jos oikealla oleva miekkailija nyt jatkaa epäonnistunutta hyökkäystään vasemmalla olevan miekkailijan pistäessä, on hän suorittanut itsetuhoisen liikkeen. Tuomari antaa pisteen tällöin vasemmalla olevalle miekkailijalle.


Vasemmanpuoleinen miekkailija on pistänyt vastustajaa kaulaan onnistuneen väistön jälkeen

Yhteenvetona voidaan sanoa että molempien miekkailijoiden osuessa, itsetuhoisesti toimineelta miekkailijalta otetaan piste pois.

Jos molemmat miekkailijat hyökkäävät yhtäaikaisesti, kumpikaan ei saa pistettä, kummankin katsotaan tehneen itsetuhoisen liikkeen.

Miekkailuottelun seuraaminen

Miekkailuottelun seuraaminen voi olla ilman taustatietoja alkuun hankalaa. Etenkin korkeatasoisissa otteluissa vauhti on sen verran nopea että asiaan perehtynytkin katselija rupeaa kaipaamaan hidastettua uusintaa.

Miekkailun seuraamiseen pääsee kuitenkin varsin nopeasti sisälle, kunhan on tietoinen muutamasta yksityiskohdasta

Ja etenkin asiaan perehtymättömien kannattaa muistaa että miekkailukilpailuissa on paljon myös asiaan perehtyneitä henkilöitä - he selventävät mielellään epäselviksi jääneitä asioita ja osaavat kertoa taustatietoja kulloinkin miekkailevista henkilöistä.

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan kilpailuja!

sivun alkuun